Jos nämä osaamisen alueet ovat hallussa, tästä seuraa, että kansainvälisillä vesillä toimimaan tottunut viestintätoimisto osaa myös erinomaisesti ostaa viestintää. Asiakkaansa puolesta.

Tätä osaamista kunpa saisi jaettua nykyistä paremmin suomalaisille vientiyrityksille! Useimmiten tilanne on edelleen se, että kansainvälisyys viestinnässä tarkoittaa nimenomaan sitä, että ulkomaiset ostavat viestintää myös Suomen markkinoilta. Hyvä näinkin tietysti, näin viestintätoimiston näkökulmasta, mutta jaksanpa kysyä: miksei myös toisin päin?

Tarjolla on useita vaihtoehtoisia soveltamiskelpoisia malleja, joihin tietysti räätälöimme tekijät ja teot. Tervetuloa puheille!

Maamme – tai pikemminkin maailman – tämän hetken kiinnostavin kasvuyrittäjä Peter Vesterbacka puolestaan manasi sitä, että suomalaisilla on aina ambitiotaso liian alhaalla. Ollaan tyytyväisiä, kun homma on ”ihan jees”. Miksei pyritä maailman parhaiksi omalla valitulla alalla, kun siihen ei ole mitään estettä? Oikeanlaisella strategisella ajattelulla.

Viestinnän ammattilaiselle kansallinen perusasenne, että ”tehdään ensin ja puhutaan sitten” on tuttuakin tutumpi. Kyse on suomalaisesta vaatimattomuudesta, joka ei varsinkaan tänä päivänä toimi. Markkinat on lämmitettävä pikemminkin etukäteen kuin jälkikäteen. Ja oma tiimi sitäkin aiemmin.

Lyhyesti siis strategian viemisestä eteenpäin organisaatiossa: Investoi viestintään. Luo tunne siitä, että nyt ollaan liikkumassa ripeästi haluttuun suuntaan, jonka järkevyyden olet perustellut tiimillesi. Rakenna strategisesti ajattelevaa toimintamallia ja –kulttuuria ympärillesi. Ei myöskään ole pahitteeksi, jos ihmiset ovat sitoutuneita yhteisiin tavoitteisiin, tietysti oman esimerkkisi innoittamana.

Juuri lehdistöviestintä ja sosiaalisen media toimet ovat kustannustehokkaita keinoja brändin ja myynnin kasvattamiseksi. Viestinnän kustannukset ovatkin yleensä etukäteen tiedossa, mutta entä ne tehot? Mekin olemme istuneet riittävästi palavereissa, joissa viestintäpalveluiden ostamista harkitsevan yrityksen myynti-, markkinointi-, viestintä- tai toimitusjohtaja pähkäilee onnistumisen mahdollisuuksia.

Asiakkaan päätöksentekoa – ja omaa työtämme – helpottaaksemme vastaamme tehokkuutta koskeviin kysymyksiin mahdollisimman selkeästi.

Tulokset esiin

Kokemus tiukasti ohjatuista kansainvälisistä viestintäprojekteista ja oma mielenkiintomme arvioida työmme vaikuttavuutta ovat nekin syynä siihen, että työmme tulokset ja teho todella ovat selvillä – sekä meillä että asiakkaalla. Asiakkaitamme kiinnostavaa palveluittemme luoma lisäarvo niin myynnillisesti kuin brändinrakentamista ajatellen: siksi raportointimme on tarkoituksenmukaista ja tarkkaa.

Viime kädessä työmme tulos voidaan lukea asiakkaan bisneksen kehittymisestä: toimistomme ihmisiä motivoi suuresti työmme jäljen kääntyminen asiakkaan myynnin kasvuksi. Ja syvällä yhteistyössä kun ollaan, avaavat toimemme aika ajoin asiakkaillemme uusia jälleenmyyntikanaviakin.

Toisinaan tulos mitataan myös muulla tavoin kuin myynnissä. Kun asiakkaamme puhelin soi aiempaa useammin siksi, että hänen organisaationsa näkemys painaa entistä enemmän yhteiskunnallisessa keskustelussa, on työmme silloinkin ollut tehokasta.

Keskustelu painottui kahteen eri asiaan: toisaalta viestintätoimistojen tarjoamaan kokonaisnäkemykseen, toisaalta viestintätoimistojen luonnolliseen otteeseen sosiaalisesta mediasta.

Somessa viestintätoimistot ovat vahvoilla

Jättiyritykset näkevät osallistumisen sosiaalisessa mediassa kriittisenä menestystekijänä, toimialasta riippumatta. Nykypäivän viestintä on keskustelua, ja siinä viestintätoimistokumppanuuden tuoma lisäarvo konkretisoituu, sillä juuri meillä viestintätoimistoilla on valtavat mahdollisuudet käydä jatkuvaa keskustelua asiakkaidemme kanssa. Avun asiakkaat näkevät erittäin merkityksellisenä: kuten yritys, joka joskus on palkannut viestintäjohtajan tuskin enää koskaan palaa viestintäjohtajattomaan tilaan, samoin yritys joka on joskus käyttänyt viestintätoimistoa tuskin koskaan enää haluaa palata aikaan ennen sitä.

Osa kansainvälisen paneelin jäsenistä totesi viestinnän olevan heidän tärkein aseensa markkinoinnissa, koska sen voima ja teho ovat ylivoimaiset.

- Haemme inspiraationlähteitä: olkaa meidän kolmas kätemme! kehottivat panelistit, joista yksi kertoi, että hänen yksikkönsä työpäivästä 60 % kuluu muuhun kuin ennalta suunniteltuun toimintaan. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, että viestintätoimistolta haetaan luovuutta, tehoja ja onnistuneita toteutuksia.

”Auttakaa meitä!”

Viestintätoimistojen on oltava asiakkaidensa strategisia kumppaneita. Kun kaikki tapahtuu reaaliajassa erityisesti verkossa, onkin apu todella tarpeen.

Erään jättitalon toive oli, että viestintätoimistot muistaisivat jakaa viestinnän parhaat käytännöt heidän kanssaan – toimialankaan ei tarvitse olla sama.

- Viestintätäala on vielä liian ujoa. Kuitenkin on selvää, että viestintä ymmärtää markkinoinnin eri alueista parhaiten sosiaalista mediaa. Se on vain rohkeasti osoitettava – ja samalla täytettävä tyhjiö, sanoi eräs asiakkaista.

Porternovellilaiset kiinnittivät keskustelussa huomioita siihen, että brändit juuttuvat usein puolustamaan asemiaan, eivätkä mene tämän päivän vaatimalla tavalla flow’n mukana. Aikojen muuttuminen on sisäistettävä yritysten ylimmässä johdossa.

Eräs loppukaneetti kuului näin:

- Porter Novelli tekee loistavaa työtä – mutta teidän täytyy jatkuvasti kohdella meitä kuin uutta asiakasta. Haastakaa meidät joka päivä uudelleen!

Uuden ilmeen tarkoituksena on heijastaa Porter Novellin toimistojen nykyistä toimintatapaa ja roolia muuttuvassa ympäristössä. Nuolenkärki on selkeä viesti siitä, että toimemme saavat aikaan muutoksia – esimerkiksi kuluttajan käyttäytymisessä, vaikkapa sosiaalisen median välityksellä.

Ilmeen suunnittelusta vastasi Omnicom-perheeseen kuuluva Interbrand, joka on maailman maineikkain alallaan, tuttuina referensseinä mm. Coca-Cola ja Nokia.

Akvamariini Porter Novelli on tuo muutoksen

Viestintätoimistona muutamme asiakkaamme suhdetta hänen kohderyhmiinsä haluttuun suuntaan ja työstämme hänen rooliaan omassa toimintakentässään .

-  Tutkimme viestintäalaa Porter Novellin uudelleenbrändäystä varten.  Viestintätoimistoketjujen ilmeet eivät oikeastaan poikenneet toisistaan; ne viestivät raskaasta sisällöstä ja keskittymisestä yritysviestintään. Tämä ei mielestämme vastannut nykyistä Porter Novellia , jonka osaaminen edustaa dynaamista muutosvoimaa. Lisäksi sosiaalinen media toimii merkittävänä viestinnän areenana, Interbrandin luova johtaja Chris Campbell kuvaa.

Uuden ilmeen raikas yksikertaisuus sekä värimaailma – mustavalkoinen yhdistettynä Optimistiseen  Oranssiin – pitääkin sisällään vahvan viitteen myös digitaalisen ympäristömme muutoksiin ja osaamiseemme.

Kun Porter Novellin uusi ilme esiteltiin verkostomme EMEA-kokouksessa loppusyksystä, se tuntui välittömästi oikealta, jopa itsestäänselvältä.  Spontaanit ja raikuvat aplodit uudelle ilmeellemme olivat aidot ja muhkeat!

Asiakas kuin asiakas ostaa mielellään kokonaisvaltaista palvelua. Samalla hän on kuitenkin epävarma siitä, mitä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kannattaa tehdä; mitä sinne menemällä voi saavuttaa, tai menemättä jättämisellä jäädä saavuttamatta. Viestintätoimiston on tarjottava laaja-alaista asiantuntijuutta, joka entistä useammin kattaa myös kokonaisvaltaisen kampanjasuunnittelun.

Entistä monitahoisemmat toimintaympäristöt ovat mielenkiintoisia, ja samalla ne vaativat viestintätoimistoltakin uudenlaista ketteryyttä – onnistumisen perustana on toki edelleen asiakkaan bisneksen ymmärtäminen.

Suolan viestintätoimiston jokapäiväiseen työhön tuovat täysin eri bisneksissä toimivat asiakkaat, jotka usein myös hahmottavat tämän päivän viestinnän kenttää varsin eri tavoin.

Eläköön heterogeeninen asiakaskunta – mutta eläköön myös toimistomme johdonmukaiset prosessit ja työkalut, joiden avulla jäsennämme pirstaloitunutta kenttää ja luomme asiakkaalle todellista tulosta!

Kerroin, ettemme ole myyntitekniikkaan keskittyvä kouluttaja, vaan pureudumme siihen, miten viestinnällä voi vaikuttaa tuntemalla paremmin omaa viestintätyyliään ja tunnistamalla henkilökohtaiset vahvuutensa.

Asiakkaan kysymys – suorastaan vaatimus – jäi kuitenkin askarrattumaan. Voimmeko auttaa asiakasta tuomat kaupat paremmin kotiin parantamalla vuorovaikutusta?

Mielestäni voimme hyvinkin kerskua löytäneemme viisastenkiven: vastaus löytyy asiakkaan kuuntelemisesta. Myyntipuhe voi olla sympaattinen, empaattinen, selkeä ja miellyttävä, mutta sillä ei vielä saada tulosta viivan alle, jos cloussaus puuttuu.

Myyntitilanteessa pitää kuunnella riittävästi. Saatko selville, mitä asiakas todella haluaa, vai onko oman agendasi presentoiminen sinulle tärkeämpää? Tehtävän vaikeusastetta lisää myytävän palvelun tai tuotteen monimutkaisuus ja vaikeaselkoisuus.

Välillä myös asiantuntijamyyjän kannattaa hillitä puhehalujaan ja ryhtyä yksinkertaisesti ongelle. Kun koho alkaa nykiä, pitää enää varoa, ettei kala pääse karkuun. Sitten se vedetään rohkeasti veneeseen.

Sisältö kohdalleen

Tärkeintä on sisältö. Jos se ei ole kunnossa, ei tule tuloksiakaan: käyttäjät tulevat lyömättömän sisällön mukana. Pelkällä sisällön kierrättämisellä – esimerkiksi yrityksen nettisivuilta – ei myöskään ratsasteta pitkälle.

Vain mielenkiintoinen ja uniikki sisältö oikeuttaa sosiaalisessa mediassa toimimisen siellä liikkuvien mielestä. Sisällön luomisen voikin ottaa kiehtovana mahdollisuutena haastaa oma osaamisensa. Myös asiakkaita on hyvä aktivoida osallistumaan. Starbucks muun muassa kysyy My Starbucks Idea -sivuillaan kehitysideoita ja mielipiteitä asiakkailtaan. Lisäksi sivustolla käyttäjät voivat äänestää parhaita ideoita ja seurata niiden ideoiden kehitystä, jotka yhtiö vie käytäntöön. Hyviä kotimaisiakin esimerkkejä toki löytyy jo.
Erinomainenkaan sisältö ei kuitenkaan auta, ellei sitä löydetä. Linkit nettisivuille, hakukonenäkyvyys ja sosiaalisen median läsnäolon mainitseminen kaikessa kommunikoinnissa sekä trafiikin ohjaaminen sosiaaliseen mediaan muulla viestinnällä ja markkinoilla ovat keinoja, joilla brändisi löydetään.

Strategiaa ja tekemisen meininkiä

Vaikka tekijät ja sisältökin olisivat kunnossa, voi homma mennä mönkään vain siksi, että usko onnistumiseen puuttuu. Projektin myymiseen sisäisesti on hyvä käyttää paukkuja. On tähdellistä määrittää ja kommunikoida henkilöstölle ydinviestit, tavoitteet, tekniset ja henkilöresurssit, riskien kartoittaminen, kertoa mitä sosiaalisen median palveluita käytetään sekä avata sosiaalisen median strategia ylipäänsä.
Miksi olemme sosiaalisessa mediassa? Mitä sillä tavoittelemme? Miten kommunikoimme siellä ja millä sisällöllä? Näiden kysymysten perusteleminen vähentää kummasti kitkaa. Lisäksi sisäisten prosessien on ehdottomasti tuettava sosiaalisessa mediassa toimimista. Ravintolajätti PizzaHut jätti selvittämättä juuri näiden kysymysten vastauksia omalta kohdaltaan, ja epäonnistuikin ensiyrityksessään lähteä mukaan sosiaaliseen mediaan.

Toteutus ei saa ontua

Erinomaiset suunnitelmatkaan eivät auta, ellei niitä toteuteta. Pienellä liekillä aloittaminen voi aluksi olla tarpeen: näin havaitaan, mikä toimii ja missä on kohentamisen varaa. Pelaako tekniikka? Ovatko toimintalinjaukset kunnossa? Miten on sisältöjen laita? Onko meillä tarpeeksi resursseja tällä hetkellä ja myös jatkossa? Hyväkin alku uhkaa lässähtää, ellei organisaatiolla pidemmän päälle ole aikaa kommunikoida ja tuottaa sisältöä. Se, miten sosiaalisessa mediassa kommunikoidaan, on lisäksi tärkeä aspekti. Kankean oloisen ’yrityspuheen’ sijaan arvostetaan avoimuutta, vuorovaikutteisuutta ja aitoutta.

Kanavavalintojen tärkeys

Sosiaalisen median yhteisöpalvelut kuten Facebook ja MySpace ovat käyttäjämääriltään jättimäisiä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ennestäänkään tunnettu brändi tai tuote keräisi automaattisesti ympärilleen paljon faneja ja nostaisi myyntiä. Vaikka yritys kuinka haluaisi kertoa tarinaansa, lähtökohtana on palvelujen käyttäjien ottaminen huomioon heidän omasta näkökulmastaan. On tärkeää olla mukana niissä yhteisöissä, joissa käyttäjät jo ovat valmiina kommunikoimaan aihepiiristä. Kärjistäen, jos yhteisössä keskustellaan pääosin muodista, saattaa keskustelua tekniikasta olla varsin vaikeaa kirvoittaa.

Kuuntelemme kyllä – mutta kommunikoimmeko?

Koska sosiaalisen media on avoin kommunikaatioympäristö, on hyvä varautua siihen, että kommunikaatio on todennäköisesti sen mukaista. Käyttäjät voivat lähettää kysymyksiä, asiakaspalautetta, kehuja, moitteita ja kehitysideoita. Näiden asioiden tiedostamisen lisäksi tarvitaan linjauksia toimenpiteistä. Mitä tehdään, kun saamme asiakaskysymyksiä? Entä miten toimitaan negatiivisen palautteen kohdalla? Nestlé nousi epäedullisesti otsikoihin, kun sen sosiaalisen median kanavia ylläpitävä PR-edustaja hermostui Nestlén Facebook -sivustolla käytyyn kuluttajakeskusteluun. Jos asiakkaille annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi, pahin virhe on hermostua saadusta palautteesta, sensuroida kommentteja tai jopa laiminlyödä asiakas olemalla reagoimatta millään tavalla.

Toimistollamme on tuore esimerkki kriisiviestinnän menestyksekkäästä hallinnasta sosiaalisessa mediassa puhjenneen kotimaisen kuluttajapalautteen hoitamisesta. Tapaus opetti samalla yritykselle kantapään kautta sen, että kuluttajat ovat netissä joka tapauksessa; tässä tapauksessa siellä oli onneksi asiakkaammekin omine foorumeineen, mikä lisäsi kommunikoinnin uskottavuutta ja tehoa kriisin kohdatessa.

Kaikki nämä kysymykset liittyvät termiin viraalimarkkinointi, joka tulee englanninkielen sanasta viral marketing (kirjaimellisesti virusmarkkinointi). Viraalimarkkinoinnilla tarkoitetaan laajasti katsottuna mitä tahansa strategiaa, joka kannustaa vastaanottajaa siirtämään viestiä eteenpäin ystävilleen, tuttavilleen ja sukulaisilleen. Syy minkä takia ilmiöön liitetään sana ”virus” on yksinkertaisesti se, että se kuvastaa viraalimarkkinoinnin luonnetta osuvasti: viraalimarkkinointiviesti leviää viruksen tavoin nopeasti ja hallitsemattomasti.

Koska viraalimarkkinointi on ilmiönä suhteellisen uusi, on siihen liittyvien termien kirjo myös laaja. Viraalimarkkinointiin liitetään myös termit WOM (word-of-mouth), buzz marketing, referral marketing ja interactive marketing. Viraalimarkkinointi tunnetaan myös termeillä ”electronic form of word-of-mouth” tai ”Internet word-of-mouth” eli sen voisi määritellä myös Internetissä ”suusta suuhun” leviävänä viestinä. Tulee kuitenkin huomata, että viraalimarkkinointi ei suinkaan viittaa pelkästään Internetissä leviävään viestiin vaan nimenomaan siihen strategiaan joka saa viestin leviämään. Viraalimarkkinointi on siis se syy joka saa viestin leviämään Internetissä ja suusta suuhun leviävä tieto tai viesti on puolestaan seuraus, jonka tehokas viraalimarkkinointi saa aikaan.

Venla Hakunti on tutkinut gradussaan ”The Nature of Viral Marketing Videos Shared on an Online Social Networking Site, Facebook” viraalimarkkinointia ilmiönä sekä tarkemmin ottaen viraalimarkkinointivideoita, jotka leviävät Facebookissa. Kuten sanottu, viraalimarkkinointiviesti voi ilmetä monessa eri muodossa. Se voi olla esimerkiksi ystävän lähettämä sähköpostiviesti (Facebookin kautta) joka kehottaa liittymään Facebook-yhteisöön tai se voi olla yksinkertaisesti sähköinen postikortti, joka lähetetään ystävälle hänen syntymäpäivänsä johdosta. Kaikista yksinkertaisin esimerkki viraalimarkkinointiviestistä on Hotmailin ilmainen sähköpostipalvelu. Pääomasijoittaja Steve Juvertson käytti itse asiassa ensimmäisen kerran termiä viraalimarkkinointi v.1996 kuvaillessaan Hotmailin markkinointistrategiaa. Hotmailin erittäin yksinkertainen viraalimarkkinointiviesti oli jokaisen sähköpostin loppuun lisätty pieni lause ”Get your private, free email at: www.hotmail.com”. Eli yksinkertaisimmillaan viraalimarkkinointiviesti voi olla yksi yksinkertainen lause.

Viraalimarkkinoinnin hyödyt

Viraalimarkkinointi on monipuolisuutensa takia melko monimutkainen ilmiö. Vaikka suusta suuhun leviävä tieto on ollut aikoinaan ainoa tapa markkinoida tuotteita, on viraalimarkkinointi käsitteenä melko uusi. Viraalimarkkinoinnin edut perinteisiin tiedotusvälineisiin verrattuna ovat kuitenkin hurjat. Viraalimarkkinontiviesti voi levitä viruksen tavoin erittäin nopeasti ja helposti. Tämän lisäksi viraaliviestiin sisältyy suurempi määrä uskottavuutta kuin tavalliseen mainosviestiin, sillä se lähetetään esimerkiksi ystävältä toiselle tai jaetaan sukulaisten kesken. Lisäksi viraalimarkkinointi on välineenä paljon persoonallisempi ja intiimimpi kuin massamedia, mikä mahdollistaa jopa niin sanottujen hankalimpien asiakkaiden tavoittamisen. Viraalimarkkinointiviesti voidaan myös tehdä pienemmällä budjetilla kuin esimerkiksi valtakunnalliset televisiomainokset.

Myös ”keskittymistehokkuus” tekee viraalimarkkinoinnista hyvin tehokkaan. Viraalimarkkinointivideo voi kestää jopa 5 minuuttia. Tämä tarkoittaa, että vastaanottaja keskittyy viestiin usean minuutin ajan, mikä on huomattava etu verrattuna esimerkiksi televisio-mainontaan: normaali televisiomainos kun kestää 10-20 sekuntia eikä anna mitään takuita siitä, että vastaanottajat oikeasti katsovat mainoksen mainostauolla, eivätkä käy vaikkapa jääkaapilla sinä aikana. Esimerkkinä annettakoon Samsungin melkein 3 minuuttia kestävä LED-valomainosvideo, Extreme Sheep LED Art, joka on vajaassa vuodessa katsottu yli 11 miljoonaa kertaa.

Viraalimarkkinoinnin haasteet

Täydellistä markkinointistrategiaa ei kukaan vielä ole keksinyt, eikä viraalimarkkinointikaan tee tässä poikkeusta. Viraalimarkkinoinnin virusmainen luonne aiheuttaa sen, että viraalimarkkinointiviesti on yhtä hallitsematon kuin virus kun se lähtee leviämään. Tästä johtuu se, että viraalimarkkinointiviestin leviämisestä ei ole takeita. Suurella budjetilla tehty viraalimarkkinointivideokampanja saattaa olla floppi, jonka näkee vain sata ihmistä. Hyvin tehty viraalimarkkinointikampanja, kuten Samsungin LED-valokampanja tai kameramainos, puolestaan saattaa levitä ympäri maailmaa muutamassa kuukaudessa.

Toisaalta suurella budjetilla tehty vääränlainen viraalimarkkinointikampanja saattaa saada suurtakin huomiota, kuten syksyllä 2009 paljastunut Tanskan valtion virallisen matkatoimiston VisitDenmarkin tekemä video, joka katsottiin viidessä päivässä yli 800,000 kertaa. Videossa tanskalainen nainen pitelee sylissään pientä lasta ja etsii lapsen isää videon avulla. Video paljastui pian valheeksi ja yritykseksi mainostaa Tanskaa matkailumaana sosiaalisessa mediassa ja Tanska joutuikin ankaran kritiikin kohteeksi. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon että videon on tähän mennessä nähnyt jo yli miljoona ihmistä, mikä nostaakin esiin kysymyksen siitä, oliko viraalimarkkinointikampanja loppujen lopuksi niin epäonnistunut tai vääränlainen. Viraalimarkkinoinnin ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin brändin tai tuotteen tunnettavuuden kasvattaminen.

Minkälaiset videot leviävät parhaiten Facebookissa? Tiivistettynä: huumorilla on suurin vaikutus viraalimarkkinointivideoiden leviämiseen. Lisäksi uusi ja mielenkiintoinen idea/tuote sekä myös ”uskomaton” sisältö ja kotitekoinen laatu näyttävät vaikuttavan yleensä positiivisesti viestin leviämiseen.

Suuren brändin, tunnetun ja (pääosin) kotimaisen yrityksen edustaja oli luodannut toiveita laajemmikin kollegapiiristään, ja tältä ne kuulostivat:

- Yhteistyökumppanin täytyy ymmärtää meidän bisnestämme. Parhaimmillaan hän on mukana liiketoimintamme kehittämisessä. Kaikkein tärkeintä on osaaminen. Ilman sitoutuneisuutta homma ei kuitenkaan voi pelata. Hyvä kumppani on ehdottomasti proaktiivinen, ja tietysti innovatiivinen. Hän uusiutuu. Kumppanin täytyy olla ketterä; näkyvää tulosta on saatava aikaan entistä nopeammin.

Tämän paremmin ei juuri voisi Akvamariini toimintaperiaatteita määritellä. Ja jos ’liiketoiminnan kehittäminen’ joissakin yhteyksissä kuulostaa liian suurisuuntaiselta, se voidaan korvata termeillä ’brändin vahvistaminen’ tai ’myynnin kehittäminen’.

Bisneksen sisältä

Viestintätoimistot ovat erilaisia. Paitsi että asioita tehdään eri tavoin, tehdään toimistoissa myös hyvin erilaisia asioita. Viestintätoimistoiksi kutsuvat itseään mm. useat puhtaat mainostoimistot, toimistot joiden ainoa bisnes on asiakaslehtien tekeminen, ja jopa jokunen työkseen tiedotteita lähettävä yritys.

Useita asioita voidaan tehdä samanaikaisesti ja ne ovat integroitavissa. Asioista pitäisi kuitenkin puhua nykyistä selkeämmin: viestinnän ostaminen on asiakkaalle muutenkin haasteellista yhä edelleen. – Ja kun termihässäkkään vielä lisätään sosiaalinen media, siirtyy arvausvastuu erityisen usein vastaanottajalle.

Akvamariini on erikoistunut lanseerausviestintään ja viestinnälliseen brändinrakentamiseen. Perusedellytys onnistumisellemme on aina se, että ymmärrämme asiakkaamme liikkeenjohdollista ajattelua.