Blogi

Facebook on tällä hetkellä maailman suosituin sosiaalisen median yhteisöpalvelu.  Palvelulla on yli 350 miljoonaa käyttäjää, ja Suomessakin 1,5 miljoonaa. Yrityksille ja brändeille Facebook tarjoaa uusia tapoja olla lähempänä asiakasta.

Vuonna 2004 perustettu Facebook on kasvanut globaaliksi ilmiöksi ja sosiaalisen median tärkeimmäksi lipunkantajaksi. Käyttäjille ilmaisessa yhteisöpalvelussa voi pitää yhteyttä verkostoihinsa, vaihtaa kuulumisia, videoita, kuvia, linkkejä ja muistiinpanoja. Puolet käyttäjistä kirjautuu Facebookiin päivittäin.  Yrityksille Facebook antaa tehokkaita ja asiakaslähtöisiä keinoja tavoittaa kuluttajia ja muita sidosryhmiä.

Sosiaalinen media osaksi viestintä- ja markkinointistrategiaa

Sosiaalisen median hyödyntäminen yrityksissä on kasvava trendi. Yksisuuntainen bannerimainonta ei enää takaa toivottua näkyvyyttä verkossa. Facebookin perustaja Mark Zuckerberg onkin sanonut, että yrityksille palvelun ensisijaista aluetta on mm. uuden kysynnän kasvattaminen.

Facebook tai muu sosiaalinen media ei toki kokonaan voi korvata muita markkinointi- ja viestintäkanavia. Parhaimman lisäarvon sosiaalinen media luo, kun se on suunniteltu osa viestintä- ja markkinointistrategiaa.

Millä keinoin yritykset sitten voivat käytännössä Facebookia hyödyntää? Facebookin avulla yritys voi olla vuorovaikutuksessa asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin esimerkiksi jakamalla tietoa tapahtumista ja tuotteista, keräämällä asiakaspalautetta, sitouttaa kuluttajia järjestämällä kyselyitä ja kilpailuja sekä kannustamalla käyttäjiä tuottamaan omaa sisältöä brändin ympärille. Facebook ei pelkästään auta nykyisten asiakkaiden aktivoimisessa vaan myös uusien hankinnassa. Yksittäinen henkilö voi lähettää Facebook-sivulla olevan tarjouksen eteenpäin koko verkostolleen, jolloin tieto leviää nopeasti verkostosta toiseen. Jotta yrityksen tai brändin faniksi voi ryhtyä, tuote tai yritys tarvitsee oman sivun.

Millä alkuun ja siitä eteenpäin

Yrityksen Facebook-viestinnän menestyksen edellytyksiä ovat kiinnostava sisältö ja aktiivinen läsnäolo. Facebook-sivun ei ole tarkoitus olla kopio yrityksen nettisivuista, eikä pelkkä sisällön kierrättäminen kannata.

Yksi Facebookin suosituimmista ajanvietteistä ovat sovellukset, joita on jo yli 350 000. Suurin osa näistä on erilaisia testejä, kyselyitä tai pelejä. Sovellukset hyödyntävät Facebookin sosiaalisia piirteitä, ja niillä aktivoidaan käyttäjää viettämään aikaa yrityksen parissa. Yritysten profiileissa käydään myös keskustelua, joten sitä on tärkeää seurata ja siihen on myös osallistuttava. Mikäli yritys ei osallistuisi sitä koskevaan keskusteluun lainkaan, kuihtuu se pois, eikä fanikaan todennäköisesti kovin pitkään sivulla viihdy.

Tärkeintä  on kuitenkin aina sisältö, oli se sitten yrityksen tai käyttäjien tuottamaa. Käyttäjiä kannattaa kannustaa tuottamaan sisältöä, kuten lähettämään kuvia tai videoita.  Kannustuskeinona voi käyttää kilpailuja tai tapahtumia. Ikea käytti tätä loistavasti hyödykseen uuden myymälän lanseerauksessaan. Se loi Facebook-sivulleen virtuaalisen näyttelyhuoneen lisäämällä sinne kuvia kalusteista. Ensimmäinen henkilö, joka ”taggasi” tai merkkasi nimensä kuvassa olevaan tuotteeseen, voitti kalusteen. Suosio oli huikea, ja viesti uutuuksista levisi tehokkaasti.

Facebookiin pitää tuottaa säännöllisesti mielenkiintoista sisältöä. Kunnon tavoitteet ja strategia auttavat.  Fanit saavat tiedon sivusi päivityksistä ja uutisista.  Jos nämä ovat sisällöltään epärelevantteja ja tylsiä, mielenkiinto lopahtaa nopeasti. Kukaan ei halua roskapostia.

Facebook-sivusto on osa yrityksen koko verkkonäkyvyyttä. Linkki nettisivuilta Facebookiin kuuluu asiaan, ja asiakkaille on hyvä kertoa Facebook-sivusta vaikkapa sähköpostin allekirjoituksessa. Myös Facebookista tulee löytyä linkit yrityksen nettisivuille ja mahdollisiin Twitter- ja YouTube-tileihin. Näin luodaan trafiikkia ja tehokasta synergiaa.

Yrityksellä tai sen tuotteilla saattaa olla Facebookissa myös käyttäjien perustamia fanisivustoja. Nämä eivät ole pois yrityksesi itse ylläpitämältä sivulta, päinvastoin: voisiko yritys enempää toivoa, kuin että sen brändistä ja tuotteista pitävät asiakkaat oma-aloitteisesti perustavat fanisivun?

Pitkäjänteisyys palkitaan

Sitä, että sosiaalinen media vaatii aktiivista läsnäoloa ja pitkäjänteisyyttä ei voi liikaa korostaa. Sosiaalisen median palvelut kuten Facebook perustuvat luonteeltaan sosiaaliseen toimintaan, keskusteluun ja muuhun yhteydenpitoon. Tätä odotetaan myös yrityksiltä. Staattiset, kerran kuukaudessa päivittyvät sivut näyttäisivät epäaktiivisilta. Alusta alkaen on myös hyvä miettiä, miten Facebook ja sosiaalinen media yleensäkin tukevat yrityksen viestintä- ja markkinointiponnisteluja. Strategia ja tavoitteet ratkaisevat paljon.

Viime vuosi oli sosiaalisen median todellisen esiinmarssin vuosi. Silti sen ottaminen käyttöön on lapsenkengissä vielä monissa yrityksissä. Hämmennystä aiheuttaa jo kysymys siitä, mitä sosiaalinen media oikein on.

Viime aikojen toistetuin käsite internetin ja median yhteydessä on taatusti sosiaalinen media, ja kuluneena vuonna se levisi entistä laajemmin myös yleiseksi puheenaiheeksi. Monet mediat kuten YLE , Helsingin Sanomat, Kauppalehti ja MTV3 uutisoivat sosiaaliseen median aiheista. Nämä verkkomediat toimivat myös itse aktiivisesti sosiaalisen median palveluissa kuten Facebookissa ja Twitterissa. Yrityksistä Nokia julisti syyskuussa 2009 sosiaalisen median internetin tärkeimmäksi kehityssuunnaksi.  Viimeistään vuosi 2009 tekikin sosiaalisesta mediasta ilmiön myös Suomessa.

Ilmiö näkyy myös tilastoissa. Ehkä tunnetuin sosiaalisen median yhteisöpalvelu Facebook kasvatti rekisteröityneitä käyttäjiään vuoden 2009 aikana 150 miljoonasta 350 miljoonaan. Suomessa sivusto on jo toiseksi suosituin Googlen hakukoneen jälkeen yli miljoonalla käyttäjällään. Videopalvelu YouTube puolestaan on kolmantena, ja sillä on maailmanlaajuisesti satoja miljoonia kävijöitä kuukaudessa. Myös globaalisti sivustot ovat edellä mainituilla sijoilla. Internetin suosituimmassa tietopankissa Wikipediassa puolestaan on noin 14 miljoonaa artikkelia, joista yli 200 000 suomeksi; kyseessä on 6. suosituin internet-sivusto niin Suomessa kuin globaalistikin. Viime aikoina paljon huomiota saanut mikroblogi Twitter on meilläkin kiivennyt sijalle 22 keväisen 50. sijan tuntumasta.

Kuluttajat ovat siis jo aktiivisesti sosiaalisessa mediassa – miten on yritysten laita?

Tietämättömyys suomalaisten yritysten riesana

Yleisimmin sosiaalista mediaa käytetään yrityksissä tiedon jakamiseen, verkkokeskustelujen seuraamiseen sekä esimerkiksi asiakaspalautteen keräämiseen. Lukujen valossa suomalaisilla yrityksillä on kuitenkin paljon petrattavaa. Vain noin 15 prosentilla yrityksistä on jonkinlainen strategia sosiaalisen median hyödyntämiselle ja 27 prosenttia on laatinut linjaukset sosiaalisen median käytölle organisaatiossaan. Jopa 62 prosentilta yrityksistä linjaukset puuttuvat. Usein sosiaalista mediaa joko kannustetaan työpaikoilla tai sen tai sen käyttö on kielletty kokonaan. Kuitenkaan jopa 80 prosenttia yrityksistä ei ole vielä päättänyt, miten sosiaaliseen mediaan tulisi suhtautua ja yli 20 prosenttia pitää sitä peräti vaarallisena ja hallitsemattomana.

Verkkoviestinnän suomalaiset yritykset ovat kuitenkin suurissa määrin ottaneet omakseen, ja yrityksellä kuin yrityksellä on vähintään jonkinlaiset internet-kotisivut. Miksi sitten ensiaskeleet sosiaalisen median kanssa ovat pääosin olleet haparoivia, jos niitä on otettu lainkaan?

Usein asiaan josta ei tiedetä paljonkaan, suhtaudutaan epäilevästi, tai sitä pidetään jopa uhkana. Useimmille yrityksille sosiaalinen media vaikuttaa olevan kuin tuntematon mörkö, jota ei kannata häiritä, ettei se vain puraise. Hälvennetäänpä hieman uhkaavia tunnelmia muistuttamalla, mistä sosiaalisessa mediassa onkaan kyse.

Sosiaalisen median olemus

Sosiaaliselle medialle on monta määritelmää. Ilmiönä se perustuu kuitenkin siihen tosiasiaan, että käyttäjät tuottavat pääosin sisällön itse ja jakavat sitä keskenään toisille käyttäjille. Pohjalla on siis ihmisten välinen kanssakäyminen ja vuorovaikutus. Keskeinen syy sosiaalisen median nousuun on laajan julkaisemisen helppous. Kuka tahansa voi laittaa internetiin kuvan, videon, linkin tai mielipiteen ja jakaa sen verkostonsa kesken esimerkiksi kännykällä tai tietokoneella ilman kummoisempaa teknistä osaamista.

Käyttäjät siis tavallaan kommunikoivat, keskustelevat keskenään internetissä jakamalla mielipiteitä, näkemyksiä ja kokemuksia. Mikäli ravintolassa on saanut huonoa palvelua tai mikäli ostettu tuote on ollut viallinen, tämä tieto on helppo jakaa välittömästi internet-yhteisön kesken vaikka kännykällä.

Perinteisesti käyttäjä on internetissä hakenut tietonsa tietyiltä verkkosivuilta. Sosiaalisen median ansiosta tieto leviää internetissä myös käyttäjiltä ja yhteisöiltä toisille.

Sosiaalinen media koostuu erilaisista palveluista, jotka voidaan esimerkiksi jakaa kuuteen genreen niiden käyttötapojen perusteella. Ensinnäkin on sisällön tuottaminen ja julkaiseminen, johon kuuluvat mm. blogit ja wikit. Sisällön jakamiseen puolestaan kuuluvat kuvien (Flickr) tai videoiden (YouTube) jakaminen. Verkostoitumis- ja yhteisöpalveluita ovat esimerkiksi Facebook, MySpace ja LinkedIn. Yhteistuotannon tunnetuin esimerkki on puolestaan Wikipedia. Virtuaalimaailmoja edustavavat Habbo Hotel ja Second Life. Lopuksi on erilaisia liitännäispalveluita, kuten Google Maps, joita voi käyttää toisissa palveluissa. Yhteistä näille palveluille on kuitenkin se, että käyttäjät ovat aktiivisia toimijoita, jotka tuottavat sisältöä.

Miksi tämän kaiken pitäisi sitten kiinnostaa yrityksiä?

Jos et osallistu, et voi vaikuttaa

Sosiaalisessa mediassa keskustellaan. Keskustelua käydään arkisista tapahtumisista ja kokemuksista, harrastuksista, työstä, mutta myös yritysten brändeistä, tuotteista ja palveluista. Jos sosiaalisen median jättää täysin huomioimatta, ei keskusteluun ole mahdollista osallistua tai sitä ei edes tunne.

Suomi on netinkäytön kärkimaita ja kuten suosituimmat sivut osoittavat, sosiaalinen media vie tästä ajasta ison osan. 86 prosenttia netin käyttäjistä etsii tavaroita ja palveluita koskevaa tietoa. 40 prosenttia lukee blogeja, joten niilläkin on todellista vaikutusta. Blogien ja keskustelupalstojen käyttäjistä jopa 62 prosenttia on muuttanut käsitystään yrityksestä tai sen tuotteista lukemansa perusteella. Muiden käyttäjien mielipiteitä ja suosituksia pidetään tärkeinä.

Sosiaalinen media ei ole pelkkä ilmiö, vaan se on yhä useammin uusi osa internetin käyttötapaa ja tiedonhankintaa. Sosiaalinen media ei myöskään ole pelkkä ’nuorten juttu’, kuten hämästyttävän monet tuntuvat ajattelevan. Esimerkiksi Facebookin käyttäjistä yli 35-vuotiaat muodostavat jatkuvasti kasvavan osan. Siksi sen tulisi myös olla osa yrityksen uutta viestintä- ja markkinointipalettia.

Yritysten uuden vuoden lupausten olisikin viimeistään nyt tärkeää sisältää toimenpiteitä sosiaalisen median suhteen. Verkossa keskustellaan luultavimmin yrityksesi brändistä – mutta mitä itse ajattelit tehdä?