Painettu sana, radio ja televisio: joukkoviestimet kehittyivät vauhdilla 1900-luvun alussa.  Kansakunnan yhteiseen muistiin ovat painuneet niin Markus-sedän Lastentunnit, itsenäisyyspäivän vastaanotot, Yleisradion uutiset ja Pikku Kakkonen. Rakastetut ohjelmat ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisessa historiassa ja keränneet ihmiset vastaanottimien ääreen eri vuosikymmeninä. Yle on ollut merkittävässä roolissa yhtenäiskulttuurin rakentajana.

Journalismin esimuotona pidetään 1500-luvulla lähetettyjä uutiskirjeitä, joita kauppiaat lähettivät toisilleen. Ensimmäisenä joukkoviestinnän välineenä voidaankin pitää sanomalehteä.  Suomen ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, Suomenkieliset Tieto-Sanomat, ilmestyi vuoden 1776 ajan. Sitä ennen tärkeät ilmoitukset oli kerrottu kirkossa, josta lienee peräisin myös sanonta sitä ei ole vielä kirkossa kuulutettu.

Massamedia yhtenäiskulttuurin edistäjänä

Matkalla yhtenäiskulttuuriin isoin murros oli Suomen Yleisradion perustaminen. Radio kokosi perheen yhteen kuuntelemaan suosikkiohjelmia aina 1950-luvun lopulle saakka. Tärkeinä virstanpylväinä voidaan pitää kolmea eri vuotta: 1926 vain neljä vuotta BBC:n perustamisen jälkeen kuulutettiin ensimmäinen Suomen Yleisradion lähetys alkaneeksi, 1949 Yle radioi ensimmäistä kertaa itsenäisyyspäivän vastaanoton ja 1965 oma uutistoiminta alkoi.

Televisio nousi vuonna 1958 nopeasti radion rinnalle kansakunnan suosikkina kun suomalaiset elokuvat ja urheilu vetivät kansalaisia ruudun äärelle. Jos televisiota ei löytynyt kotoa, saatettiin sitä kokoontua katsomaan naapuriin. Tänä vuonna on esimerkiksi vietetty suomalaisen instituution, Pikku Kakkosen 40-vuotisjuhlaa. Koko kansan rakastama ohjelma on kasvattanut ja koonnut jo useita sukupolvia ruudun äärelle ja muokannut suomalaista lastenkulttuuria vuodesta 1977 lähtien.

Runonlaulannasta on tultu siis aimo harppaus eteenpäin television ja radion valtakaudelle vaan mikä medioista on edelleen vaikuttavin?

Lähteet: Ylen historia

Kuva: Museovirasto Musketti, Historian kuvakokoelma, Kanerva Teuvo

 

Kommentit
  • Ota yhteyttä