Satavuotias Suomi on nykyään maailman kansalainen sanan monessa merkityksessä. Globalisaation ja sen mahdollistaneen tietoliikenteen kehityksen seurauksena koko maailma käyttää nykyään monia samoja mediakanavia, mikä tuo eri kansojen edustajat yhteen. Globaalit mediankanavat voivat olla yhdistävä keskustelun aihe maailman viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisten kohdatessa.

Miten kaikki oikein alkoi?

Digitalisaation voidaan sanoa alkaneen 1980-luvulla kotitietokoneiden myötä. Tavalliselle ihmiselle murros alkoi näyttäytyä konkreettisimmin 80-90-luvun taitteessa, kun Yhdysvaltain armeijan sponsoroima ARPANET-verkko muuttui internetiksi. Ensimmäisen graafisen www-selainohjelman myötä varsinainen läpimurto tapahtui vuonna 1994. Harva osasi aavistaa, kuinka paljon maailma tulee muuttumaan. Internetin yleistyminen ei kuitenkaan tapahtunut silmänräpäyksessä, vaikka verkko olikin yhtäkkiä kuluttajien saatavilla. Akvamariinin Henriikka ja Minna keskustelevat internetin myötä muuttuneesta mediankentästä.

Mediakentällä vain muutos on pysyvä tila

H: Suomessa mediakenttä muuttui pikkuhiljaa. Vuonna 1994 Mikrobitti-lehden MBnet -purkki BBS avattiin, Markkinointi & Mainonta -lehden kotisivut avattiin ja Aamulehti-yhtymä aloitti sanomalehtien julkaisun suljetussa verkossa. Lehdet alkoivat kirjoittaa internetistä, minkä myötä suomalaisten käyttäjien määrä lähti vikkelästi kasvuun.

M: Digitaalisen teknologian yleistymisen myötä luonnollisesti myös musiikin käyttö- ja kulutustottumukset ovat muuttuneet. Aiemmin kuunteleminen rajoittui tiettyyn paikkaan ja kanavaan (linkki sarjan aiempaan postaukseen). Globalisaation ja teknologian kehityksen seurauksena musiikki on oikeastaan osa ihmistä ja omat mediavalinnat ovat osa identiteetin ja elinympäristön rakentamista. Tämä korostui, kun internetin myötä pääsy lähes kaikkeen musiikkiin avautui, kun vertaisverkkoja hyödyntäneet mp3- ja muiden pakattujen tiedostomuotojen jakeluun kehitetyt palvelut muuttivat pelin hengen.

H: Piratismi tosiaan yleistyi. Tekijänoikeuksista taisteltiin ja ääniteala oli aivan pulassa.

M: Se kuitenkin pakotti pikkuhiljaa musiikkibisneksen liikkeelle. 2010-luvun taitteessa ensimmäiset musiikin suoratoistopalvelut mahdollistivat musiikin kuuntelun missä vain, milloin vain. Nykyään musiikki kulkee mukana lenkille, salille ja se on osa elämää kaikkialla.

H: Toisaalta kuluttajalla oli mahdollisuus valita omat musiikkinsa ja mediansa jo ennen internetin yleistymistäkin, mutta valinnat oli tehtävä hyvin rajallisesta valikoimasta. Vasta internet avasi rajat ja loi myös halukkaille mahdollisuuden jakaa omia tuotoksiaan. Periaatteessa kenestä tahansa voi tulla artisti, kuka tahansa voi kirjoittaa mielipiteensä ja saada sen julki ja kuka tahansa voi olla media itsessään. Tässä suurena mahdollistajana on sosiaalinen media, joka yksinään on mullistanut tiedonkulun, vapaa-ajan ja viihdekäyttäytymisen totaalisesti.

Runonlaulannasta on tultu siis melkoinen harppaus eteenpäin. Kuitenkin digitalisaatio on vielä aivan alkutekijöissään. Onko lisätty todellisuus tulevaisuuden internet? Tarvitsemmeko kännyköitä enää, kun esineiden internet (IoT) tekee ne turhiksi? On vaikea ennustaa, mitä nopea kehitys tuo tullessaan. Se ainakin on varmaa, että mediakenttä pysyy jatkuvassa liikkeessä.

 

Kommentit
  • Ota yhteyttä